Näky kuunnellessa Tabu!-keskustelua tekijyydestä, sukupuolesta ja tekstin alkuperästä 30.9.2006 Turun Kirjamessuilla

Kirjakahvilan lava.
Kolmisenkymmentä kuulijaa istuu hiljaa
muutama mies
naisvaltainen kuulijakunta
yhdeksällä silmälasit kimaltelevat heijastukset loisteputkista
hakevat silmät yhtäläisyyksiä
korvat omien ajatusten vastaavuutta
hartaushetki feministeille
hapuilee soljuvan puheen piikki suonta
painaa männän pohjaan
puhdasta euforiaa
on puhujien rakkaus
kontekstiinsa
takamukset hakevat paremmin paikkaansa
puutuolien raot
ottavat vastaan uhrinsa

Seitsemän oikein

Onni
olet nuhassa
ja aivastaa pärskäytät
vasten kasvojani
mutta me vain hieromme neniä vastakkain
ja silloin naurat sitä lapsen naurua
joka saa tunteen syvälle
kuin kuulisi lottopallojen pudottelevan
sinun seitsemän numerosi pallot

Iltakävely

Kävelen pitkin joen vartta
kutsut minua kutsut
kylmään syleilyysi
märkään makuusijaasi

Kävelen pitkin joen vartta
olet tumma ja kaunis
kuiskauksiesi väkevä tuoksu
on kuoleman aromi

Kävelen pitkin joen vartta
hukkuneet tähdet upoksissa
opastavat kulkijaa
harhailevaa merenkävijää

Kuristajakäärmeen otteessa

Leipäjonossa köyhät, työttömät
opiskelijat, vanhukset
ympäri kiertää korttelin
kulttuuripääkaupungin

Olen työtön
ja opiskelen
tätä päivää
ihan hirvittää

Odotan, turhaudun
jono jatkuu, jatkuu
ottaa kuristusotteeseen
tämän kaupungin, toinen toisessa, kolmas kolmannessa

Ne ovat kuristajakäärmeiden ketju
luulen, tukehdun
hengitys kulkee vaivalloisesti
olen sen otteessa, kuristun

Jo pullistuu silmät
melkein päästää
viimeisen rääkäisyn
ei vielä minua, elää tahdon!

Mitä saan
kassini täydeltä
viikon ruokaa
kuukauden sulatan

Poliitikkojen kommenttia
Suomessa ei ole köyhiä, eikä nälkään kuolla
korottavat itsensä korkeammalle kuin
jumalat joihin uskovat

Ei nälkään kuole
poliitikkojen puheista
köyhät kyykkyyn
syrjäytyneet syrjäkylille

Kohtuudella

Otan kohtuudella, oluen tai kaksi
kerran viikossa, annoksen tilanteen mukaan, ehkä snapsin
kerran kuussa enemmän, kerran vuodessa tilaan taksin

tanka #4

Rakkaus hirmuisin
yksinvaltiaista on
mielen kätköistä
esiin puristaa mädän
tuhotakseen rakkauden

Sukellus merenneidon kanssa

Rivejä lyhyt rakkaus
odottaa
merenneito kalassa
kutsuu cocktailille
syvyyksissä sekoitetulle
lemmenjuomalle
Tule tule sukelletaan
halki hikisen syleilyn
läpi märän kristallin kirkkauden
varjojen veden
tähtien sydämen sykähtelyn
synkronisointi
atomikellon värähtelyn
viisarit venyvät aamuun
mittaavat ikuista hetkeä
paikoillaan oloa
toista toista

Viesti ensimmäiseltä tähdeltä kuvitellulle rakkaalle #1

Minä tunnen sinut
silmiesi värin, pelkosi mukaan
hymysi kutsun, nenäsi kiellon
suusi pehmeän kosketuksen
huuliesi kostean kiillon
halu
tuntee minut

Illuziooni #5

Tunteen voimaa hapuilla pimeässä
etsiä tietä sisään
astua rakkauden portista
selvyyden temppeliin
alasti kuin mato
mullan rakentaja
viimeinen

Toimenpide

Iski lääkäri veitsen niskaani
tänään puukkoa heilutti
pattia kaivoi
muutamin siistein vedoin
poisti palleron
mikä lie möykky
ei niinkään epämiellyttävä
kuin tieto
ettei rasvaa ollutkaan
imusolmuke tulehtunut
paita veressä
kotiin lähdin
rauhallisin mielin

Kyntäjän aamujumppa

Rinta nousee laskee sydän
kiihtyviä lyöntejään mittaa
pakenevat hikipisarat
sadetta

uuteen ponnistukseen
väellä ja voimalla
aura tanassa
nousee pitkin mäkeä

polttava aurinko
hikinen aamupäivä
tuntien tuskaa iloa
riemua suurta

koskena
kuohuu veri
suonissa virtaa
padotta tulvii yli

uhrilahja
kynnetyn kyisen pellon
pelokas uhri
vastaanottaa

vellovat tunteet
kyntäjän päässä
sarka on auki



******runotorstain 32. haaste******
***vanhalla runolla tällä kertaa***

Sokea mies ristiretkellä

Veivät demokratian nimissä
oppinsa kuinka kuolemaa kylvetään
hedelmälliseen maahan
Islamin, Allahin
eivät todeksi ottaneet
oppeja aikaisemmista
häviöistään
nytkään ei näe
sen pidemmälle

Alainen (28.11.1991)

Baaritiski pulloin, lasein, huudoin,
hajuin, ihmisin notkuvin
vilahtaa raha ja kilahtaa kassa
ympärillä meluaa ihmismassa

Alainen olin ja baaritiskinä
liattuna ihmisten alla
voivottelut, valitukset ja monet muut
päälleni kesäkuumuudessa
ja talvella kun oli halla

Tuntuu kiinnostavan ihmistä monta
tuo viinan juonti, kapakassa aikaa tappaen
viisaudessaan menneitä muistellen

Alkoholin vaikutuksen alainen olin
ja olin työläinen
siinä yhdistelmä
toisilleen luotu

Että osaa ottaa aivoon ja viinaa
välillä kaljaa,
välillä jotain muuta

Ravintolan edessä joukko huojuu
ja sitten huutaen äkkiä sisälle
jo kuivaa helvetisti suuta

Lama ja hyvinvointi, ei väliä
ei muutu suomalainen
rahat loppu, silti aina
viinaan riittää

Humalassa ne ajatukset lentää
teot, käyttäytyminen ja puheet
uuden merkityksen saa

On varovaista känniä
on rohkeaa ja vielä
uhkarohkeaa perskänniä, lärviä

Alkaa löytyä ihmeellisiä
uusia piirteitä
ja herää kysymys:
missä ne piilossa olivat?

Ujosta nynneröstä tulee öykkäri
äänekäs maailmanmies
kaiken tietää ja kaiken osaa
toisen masentaa entisestään:
olkaa hiljaa!
vajoten synkkiin mietelmiin

Ennen sanomattomat sanat
nyt vaivatta huulilta tullen:
tyttö hei, mennään meille
ja toiselle helvettiin siitä häiritsemästä
tai on legot kurkussa

Toisaalla pussaillaan
toisaalla nahistellaan
vieläpä tapellaan
kaikista seuraa
rikkoontuneita laseja,
poislähtöjä

Syvimmät totuudet näkevät näin
päivänvalon
Ihminen on ajatteleva olento
toimien tiettyjen lakien
ja säädösten puitteissa
miten parhaaksi näkee

paeten epätoivoa
hakien apua alkoholista
ihminen, alainen
ajan, lakien, määräysvallan,
johtajien, työn, mielen,
ruumiinhalujen

mutta ollakseen vain
vaikutuksen alainen

Uutiskuva (18.2.1992)

Palaneet ruumiit teeveeseen
elävät kuuluneet menneeseen, eiliseen
irvokas naama hymy herkässä
haljenneet hampaat silmäkuopat
jäykistyneet raajat, tuhon tuhat
hiiltyneet pommien saajat

Linja-autossa nähtyä #3 (20.3.1992)

Hikiset äijät hiljaa
työpäivän päätteeksi
vähäksi aikaa laskee
painon päälle perseen

Sinisen bussin penkillä
hikiset äijät hiljaa
miettii kuka miettii
nyt kuivuu hiki

Toiset lakeissaan
toiset nahkatakeissaan
ken miettii
mä tärkee oon

Eksynyt joukkoon ekonomi
vielä mitä
insinöörikin, seinällä diplomi
ja miettii: kotona mikroruokaa

Duunarin muija kotona
odottaa ruuan kanssa
sitä miettii
hikiset äijät hiljaa

Aikamme lasten valitus

Kuulin
aikamme lasten itkevän tilaansa, valittavan kohtaloaan markkinatalouden
kuristusotteessa räpistelevät linnunpoikaset tukehtumaisillaan
juuri pesästä pudonneet
lentokyvyttömät untuvikot
maailman pelossa kotiinsa kaipaavat kaikki heikot yksilöt
maailman pelossa heikot heittivät ässänsä hihasta
ennen viimeistä kättä
ja avasivat internetin ihmemaan hakeakseen lohtua bittien avaruudesta,
Googlen kaikkivoipaisuudesta, se on kohta vähintään jumala
chatista ja irkistä ja blogeista ja Texas holdemista
keskellä yötä, you tuubista
näet menneen elämäsi
latautuvan ikuisuuden

hakivat lohtua toisistaan aikamme lapset siivettömät perhoset yökerhoista
kasvavan epätoivon kiihkossa ottavat esson baarissa pohjat
ja sukellus valkeaan vaahtoon, pehmeään yöhön
ei nukuta enää, tervetuloa yö
ja karmea herätys seuraavan päivän painajaiseen

olet niin aikasi tuote
ajat vain pikataipaleita, haluat pikavoittoa, kaikki heti eikä koskaan myöhemmin!
myöhemmällä ei ole käypää arvoa, se on realisoimatonta illuusiota
vailla markkina-arvoa
vangitsit itsesi toteutumattomiesi unelmiesi ahtaaseen vankilaan
sen graniittiset kaltevat muurit kaatuvat päällesi
hautaavat elävältä
opintolaina, autolaina, asuntolaina, lainaa lainan päälle ja maksuhäiriö
sosiaaliavustus ja varkaissa vanhempien kukkarolla
lainaa lainaa lainaa kohta vainaa aah!
huudat valitat kiroat vanhempasi
lottovoittoa pelastajaksi janoat
janoat elämääsi takaisin

De Profundis

Käyn nyt hiljaa vierellesi
sinua herättää en saata
olet kauan jo nukkunut,
kiertänyt höyhensaaret
lentänyt höyhensiivin
missä olet nyt?

Käyn nyt hiljaa vierellesi
tunnen kuinka sykkii sydämesi
veren lähettää kiertoradalleen
hengitys katkonainen
raottuu ruususuu
siinä olet nyt rakkain

Käyn nyt hiljaa vierellesi
hiljaa alas laskeudun
alas varjoon pimeään
häviää tähtien valo
kasvot varjoon jää
missä olet rakkain!

Unohdus

Heikon hetkeen tarttui kiinni kukan ote
yön piiloon hyppäsi ratsun selkään siniseen
Baskimaan ystävät veivät yöhön mennessään
ei muistanut enää
kesää nyt syksy on
ja valuvat unohduksen viiltämät haavat
rankkasadettaan
kaipuun ankara nuhdesaarna

Lapsen uni

Lapsi nukkuu päivän touhut pois
vielä kun leikkiä unimailla vois
siellä nauraisin, ei itkua kuuluisi
vain riemumielin sitä ilakoisi

Voitettujen sotien arvomerkit

Ne seisovat rivissä
ylväästi asennossa
kiiltävät rintamukset
uhmakkaasti esillä
ylähyllyllä pitkä tyhjien viinipullojen rivi
alempana väkevämmät
lukuisten sotien aateloimat
kauniit tarinat
sulassa sovussa keskenään



***runotorstain 164. haaste***

Old friend

Jameson, my old Irish bosom friend
don’t be cruel
be my friend
Jameson, my old Irish bosom friend
bite me hard
hold me tight
keep me in your sweet embrace
flash me boobs booze

Formikaatio

Olen ihoni alla muurahainen syömässä tietään ulos
raavin itseäni
en löydä tietä
harhailen solujen syövereissä ja kutian
universumin keskellä
mustana aukkona syön itsestäni lihat

Tuuditus

Käyn nukkumaan.

Kuuntelen kuinka sade

kertoo kaipuunsa katolle,

rummuttaa bebopiaan

se nousee ja laskee

nousee ja laskee

tasainen ropina

tulee hiljaisuus: kapina

olen unten mailla

Syyskuun sateentekijän murha

Synkkä on aatos syksyn mieli

sateentekijä murhamies

tappaa ajatuksen epäpuhtaan

kieroon kasvanut kieli

Väinämöisen tauko

Sataa.

Sininen bussi pysähtyi pysäkille. Paineet purkautuivat.

Väinämöinen suoristi selkänsä ohjauspyörän takana

oikaisi koipensa ja pisti tupakaksi

aah, työvuoro pian päättyy

ja saa soittaa kannelta

soitan tämän kaiken suohon

niin ettei se sieltä enää koskaan ylös nouse

ryskyttää tuulitakkitäti ovea

Väinämöinen rauhallisesti vetää parrastaan kanteleen

ja soittaa

aukeaa märkä asfaltti

häviää täti ja viemäri

mulla on tauko nyt

kerääntyy muitakin

on mummo, ukko ja akka

puliukko käsi roskiksesta vetää hampurilaisen

käärinliinat

teinityttö yökkää kadulle

ja niittinaama jää kiinni

nahkatakkiinsa

kukaan ei uskalla ovea koettaa

tuulitakkitädin kohtalo arveluttaa

ollaan mieluummin läpimärkänä

kuin kadotettuna sieluna hävinneenä