haiku #70
On musta joulu
turmaksi taas tuloillaan
sateen ropinaa
On musta joulu
turmaksi taas tuloillaan
sateen ropinaa
Lähettänyt
Jouni
klo
01:50
0
kommenttia
yösydännä halki hautuumaan kuljin____luiden kylmästä kankein
synkin aatoksin manan mailla harhaillen
tanssivien kalmojen seasta löysin
kaipaukseni____nousi merestä simpukankuorella
loisti kylmää valoaan
pystyyn kuolleiden kelmeät kasvot kiilsivät hiestä
minä olin onnellinen
hetken aikaa____kuin aamulla herätessä____kun on aikaa nousta hitaasti
ja olla kiirehtimättä____voi tuntea niin kuin lapsena tunsi
täynnä odotusta leikeistä____päivästä joka ei päättyisi
päivä oli alullaan ja odotti ulkona koko maailma
se oli vastasyntynyt maailma____puhdas ja viaton
kuuma venus
kuumaa on lämpösi syli
tulessa kylmä sydän hehkussa sun
********************runotorstain 113. haaste********************
Lähettänyt
Jouni
klo
01:46
2
kommenttia
Tunnisteet: Runotorstai
Se on tyhjä.
Mutta jos oikein kovaa pinnistän
voin nähdä sen täyttyvän.
Ja se täyttyy kaikesta siitä mitä jätin tekemättä
ja vuotaa yli.
Ja jos jatkan sen tuijottamista, se kertoo
minulle jotain.
Se kertoo kuinka hyvältä tuntui nostaa
se huulille, maistella, kumota tyhjäksi ja
monta kertaa kumota tyhjäksi.
Ja nyt kun aloitit, ei se halua vaieta…
************runotorstain 110. haaste************
Lähettänyt
Jouni
klo
21:11
1 kommenttia
Tunnisteet: Runotorstai
---------------------------©Jouni Huhtinen