lauantaina, huhtikuuta 19, 2008

Dekadenssi

aamu

linnut laulaa hiljaisuutta rikki

auringon kultalangoista

uuden päivän kudelmaa

olen lapsi taas

pitkin katuojaa nelinkontin

asfaltilla ajan sänkeä

seiniltä pyyhin tomun

nurkan takana annan ylen


kämpillä raivaan tietäni

käyn taistoon tuulimyllyjä vastaan

sohin ja isken sinne tänne

väistelevät perkeleet yrityksiäni

pyykkivuori korkea mahdoton valloittaa Veikankin

villakoirien perässä jaksa pysyä

pyssyllä mieluummin ampuisin

haulikolla roiskisin pitkin nurkkia

jääkaappi hiljaa vaikeroi kasvavan jäätikön syleilyssä

tiskipöytä on metallia kiiltävää

ruostumatonta, niin sanotaan


silmien punainen verkosto

peilistä mutkittelee

tajuntani sitoo solmuun,

umpisolmuun

vetää kireälle, pingottuu

kireämmälle pingottuu

vääristää muodon

aineen hävittää

tuskallisesti



***************runotorstain 86. haaste***************

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Karenssi!