perjantaina, elokuuta 31, 2007

Pyhä ykseys

Teräksen kylmä syleily

tukki olkaa vasten

rentona ote

sormen koukistus

monismin voitto

tähtäimessä

hiljenee kaikki

olet minun

nyt ja aina



****runotorstain 57. haaste****

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Amen.

Anonyymi kirjoitti...

Auts. Minkähän olennon päivät päättyivät? Suurisilmäisen kauriin?

Mutta raakuudessaankin (tosin vihjailevassa) runo on mielestäni hieno.

Eleanor Vatsa kirjoitti...

Julma hetki.

Anonyymi kirjoitti...

No eijoo selvää jotta kenkä. Huh!

Anonyymi kirjoitti...

Ei se oo selvää kka kuolee, monismi voitto kaiketi kertoo että vihollinen, niin minusta. MUtta vois olla että ampuu ittesä muttei kyllä tukki olalla voi, ellei oo käyrä piippu ja tuskin sitä pitkin kuti lentäs....No joo, antimilitaristin aseeton puhe....

Jouni kirjoitti...

Yritin päästä salamurhaajan ajatusmaailmaan, missä hän tiedostaa yhteytensä uhriin fyysisesti aseensa kautta. Ja kun on joutunut tähtäimeen niin ei voi enää paeta...