Pyhä ykseys
Teräksen kylmä syleily
tukki olkaa vasten
rentona ote
sormen koukistus
monismin voitto
tähtäimessä
hiljenee kaikki
olet minun
nyt ja aina
****runotorstain 57. haaste****
perjantaina, elokuuta 31, 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Amen.
Auts. Minkähän olennon päivät päättyivät? Suurisilmäisen kauriin?
Mutta raakuudessaankin (tosin vihjailevassa) runo on mielestäni hieno.
Julma hetki.
No eijoo selvää jotta kenkä. Huh!
Ei se oo selvää kka kuolee, monismi voitto kaiketi kertoo että vihollinen, niin minusta. MUtta vois olla että ampuu ittesä muttei kyllä tukki olalla voi, ellei oo käyrä piippu ja tuskin sitä pitkin kuti lentäs....No joo, antimilitaristin aseeton puhe....
Yritin päästä salamurhaajan ajatusmaailmaan, missä hän tiedostaa yhteytensä uhriin fyysisesti aseensa kautta. Ja kun on joutunut tähtäimeen niin ei voi enää paeta...
Lähetä kommentti