tiistaina, syyskuuta 19, 2006

Kyntäjän aamujumppa

Rinta nousee laskee sydän
kiihtyviä lyöntejään mittaa
pakenevat hikipisarat
sadetta

uuteen ponnistukseen
väellä ja voimalla
aura tanassa
nousee pitkin mäkeä

polttava aurinko
hikinen aamupäivä
tuntien tuskaa iloa
riemua suurta

koskena
kuohuu veri
suonissa virtaa
padotta tulvii yli

uhrilahja
kynnetyn kyisen pellon
pelokas uhri
vastaanottaa

vellovat tunteet
kyntäjän päässä
sarka on auki



******runotorstain 32. haaste******
***vanhalla runolla tällä kertaa***

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
helanes kirjoitti...

Suomenhevonen se on ponnistanut ansiokkaasti. Toki kurjessa keikkuneetkin.